Tietoja Sollefteån kunnasta

Suurin osa kunnan 20 000 asukkaasta asuu Ångermanjoen tai sen sivujokien Faxälvenin ja Fjällsjöälvenin läheisyydessä. Kulttuurimaisemaa kutsutaan Ådaleniksi (jokilaakso). Sitä hallitsevat mellat, jotka sijaitsevat joen ja sitä reunustavan metsän välissä.

Ådalen

Sollefteån pohjoispuolisten laaksojen asukkaat ovat käyttäneet alueesta jo ammoisista ajoista alkaen nimitystä Ådalen. Nimi on peräisin sanasta Storån tai Ån, joksi jokea kutsuttiin ennen muinoin. Älvdalen on muuten saanut nimensä saksalaisesta lainasanasta Elbe, joka tarkoittaa virtaa tai jokea.


Nykyään Ådaleniksi kutsutaan sitä vastoin jokea reunustavaa seutua, joka sijaitsee Junselen ja meren välisellä alueella. Ilmastokartasta on helppo todeta, että Ångermanjoen alajuoksun ja suun alueella sijaitsevat kunnat ovat yhteydessä toisiinsa. Joen kuljettamat kerrostumat ovat muuttaneet maan viljelyskelpoiseksi, ja ilmastovyöhyke 5 ulottuu nauhana rannikolta sisämaahan. Metsätalouden, uiton sekä sahojen ja massatehtaiden tarjoamat työpaikat muodostivat ainoat työmarkkinat.


Mikä on mella?

Mellat ovat virtaavan vesistön sedimenttien (kerrostumat) jäännöksiä. Ne ovat siis jääneet jäljelle, kun vesistö on kaivautunut sedimentteihin.


Yli 23 000 vuotta sitten koko Skandinavia oli mannerjään peitossa. Kun ilmasto alkoi lämmetä, jää alkoi sulaa. Uusi vaihe alkoi, kun laakso ja suisto valtavine hiekka- ja hienoaineskerrostumineen alkoivat kohota merestä. Maankohoamisen edetessä joki kaivautui omiin kerrostumiinsa. Tällöin muodostui jyrkkiä jokirantoja ja syntyi omaleimainen maisema. Näitä muodostelmia kutsutaan melloiksi.


Sollefteån voimalaitokselta mereen virtaava 40 kilometrin mittainen Ångermanjoen osuus on Ruotsin viimeinen jokireitti, jolla melloja kehittyy luonnollisesti.

Publicerad: 2012-07-09

    Yhtään käyttäjää ei ole valittu.

Medborgarservice